Pyylammin – Panninniemen alue on omakotitalovaltaista aluetta, jossa on asukkaita noin 800. Alueella asuu paljon lapsiperheitä, mutta rauhallisuuden takia alue on suosittu myös vanhemman väestön keskuudessa. Pääosa alueen palveluista on kirkonkylällä. Koulupäivinä bussivuorot kulkevat Pyylammintien ja Räisäläntien kautta aamuisin ja iltapäivisin. Alueen lapset käyvät koulua Siilinlahden alakoulussa ja Ahmon yläkoulussa. Myös lukio sijaitsee Ahmon koululla.
Kylän ilmettä leimaa luonnonläheisyys ja matalarantaiset vesistöt. Panninniemen päässä, Kevättömän rannalla, on hiekkapohjainen uimaranta. Kevättömän veden pintaa on aikanaan laskettu peltoalan lisäämiseksi. Nykyisin järvi on rehevöitynyt ja siten arvokas lintuvesi. Kevätön-Pyylampi (444 ha) on valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman kohde. Kevättömälle on perustettu neljä luonnonsuojelualuetta.
Pyylampi - Panninniemen historiaa
Pyylammin alueella on asuttu jo esihistoriasta lähtien. Radan varresta on löytynyt Pyylammen ja Pyylahden kivikautisia muinaisjäännöksiä.
Ennen Pyylammen asuinalueen muodostumista ovat alueet olleet ensin osa Hakkaralan ja sitten osa Taivallahden kyliä. Alueen vanhimpia vielä käytössä olevia rakennuksia ovat 1900-luvun vaihteessa rakennetut Panninniemen tila ja ratavartijan mökki. Tällöin koko Siilinjärvi oli maatalousvaltaista aluetta. Pyylammen asuinalue alkoi hahmottua 40–50 -luvuilla, kun alueelle rakennettiin maatiloja ja rintamamiestaloja. Pääosa Pyylammen omakotitaloista on rakennettu 70–80 -luvuilla. Panninniemen asuinalue on laajentunut tämän jälkeen ja alueelle kaavoitetaan yhä lisää tontteja.
Iisalmen tie on koko Siilinjärven historian ajan kulkenut Pyylampea sivuten, ainoastaan sen linjausta on muutettu. Nytkin suunnitellaan uutta moottoritien linjausta aina Pöljälle asti. Uusimmissa suunnitelmissa moottoritie siirtyisi kauemmaksi Pyylammesta ja kulku Radantauksen teollisuusalueelta vanhalle viitostielle kulkisi moottoritien alitse.
Kuopio – Iisalmi välistä junaliikennettä on ollut 1900-luvun alusta lähtien. Pyylammella sijaitsi seisakki, jossa pysähtyi ”tiputtaja”, mutta ei postijuna. Ratavartijan mökissä asui rautateiden palveluksessa toiminut virkamies, joka valvoi oman rata-alueensa kuntoa ja toimi työnjohtajana. Samanlaisia mökkejä oli radan varressa 4 km:n välein.
Lähteet:
Koponen I. (toim.), Siilinjärven rakennuskulttuuri, osa 1 Kirkonkylä
Rissanen A. & Timonen S. (toim.), Hiekanpölläkkää, Välähdyksiä itsenäisen Siilinjärven 70-vuotiselta taipaleelta
Kasurinen R. & J., Siilinjärvi 1925-1975, Puoli vuosisataa kunnan ja seurakunnan kehitystä sanoin ja kuvin
Lähteet:
Koponen I. (toim.), Siilinjärven rakennuskulttuuri, osa 1 Kirkonkylä
Rissanen A. & Timonen S. (toim.), Hiekanpölläkkää, Välähdyksiä itsenäisen Siilinjärven 70-vuotiselta taipaleelta
Kasurinen R. & J., Siilinjärvi 1925-1975, Puoli vuosisataa kunnan ja seurakunnan kehitystä sanoin ja kuvin
